sauna.fi - Kiuas

Kiuas - Suomen Saunaseura ry

Sauna.fi Spined HTML

Kiuas - Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Yhteystiedot |  Aukioloajat Etusivu Saunaseura Yhteystiedot Johtokunta ja toimikunnat Saunaseuran tarkoitus Tutkimus ja kulttuuri Säännöt ja ohjesäännöt Jäsenyys Jäsenhakemus Miten jäseneksi? Kunniajäsenet Jäsentietojen päivitys Jäsenkokoukset Syyskokous 2017 Kevätkokous 2017 Kevätkokous 2016 Syyskokous 2015 Syyskokous 2016 Kevätkokous 2015 Syyskokous 2014 Kevätkokous 2014 Saunaseuran historia Löylynhenki-palkinto Palaute Saunaseura 80 vuotta Saunan päivä – adressi: Suomalaisen saunan päivä liputuspäiväksi Suomen satavuotiaat saunat Saunatalo Vaskiniemen saunat Aukioloajat Hinnasto ja oheispalvelut Hieronta-ajan varaus Esittelysauna Saunominen ja saunatavat Sauna Unescoon Yleistä Hankkeesta Miten mukaan? Hankkeessa mukana olevat saunayhteisöt Sauna-lehti Esittely ja mediakortti Sauna-lehden vuosikerrat Saunatietoa Kiuas Vihdonta Saunakulttuuria Vienan musta kyly ”Liian myöhään saunassa” Sauna-aatteen synnystä Saunavihta Vihdantekoa mestarin ottein Vihta vai vasta? Saunavihdan laatuohje Sauna ja terveys Saunan terveysvaikutukset Lapsi saunassa ja saunomassa Sauna ja uni Saunan rakentaminen ja käyttö Saunan paloturvallisuus Saunojen seitsemän sukupolvea Saunan rakennevaatimukset Saunatilojen hygieniasta Hyvä savusauna Saunoja muualla Saunomisohjeet maahanmuuttajille Jäsensivut In English International Sauna Association The Finnish Sauna Society Membership Sauna House Information Fees Administration Services and swimming Opening hours Recommendations for sauna wits Sauna House Saunas Aino, number 1 Väinö, number 2 Louhi, number 3 Harald, number 4 Sampo, number 5 IKI-sauna Stoves Development of the Finnish Sauna Sauna with Chimney Ground Sauna Stove for Continuous Heating Other Kinds of Stoves Development of the Sauna Building Electrical Stove Smoke Sauna Sauna Information Sauna Terminology Introduction to sweat baths Sauna and Health Sauna in Finland Today Finnish Sauna Culture A Recommended Sauna Procedure Kiuas   Saunatalon saunojen isot, kerrosta alempaa lämmitettävät kiukaat vetävät noin tuhat kiloa kiviä.     Kiuas on saunan sydän, kuten Erkki Helamaa toteaa kirjassaan ”Kiuas, saunan sydän”. Jos kiuas, saunan lämmin kivisydän, ei toimi kunnolla, ei toimi saunakaan. Kiuas – paitsi lämmittää saunan ja kylpijät – se höyrystää kuumille kiville heitetyn veden löylyksi.   Kiukaat jaotellaan karkeasti mm. lämmitysenergian ja lämmitystavan mukaan (RT 91-10475).  Lämmitysenergiana käytetään yleensä puuta tai sähköä. Myös neste- tai maakaasulla sekä polttoöljyllä lämmitettäviä erikoiskiukaita on olemassa.   Puulämmitteiset kiukaat Puulla lämmitettävät kiukaat ovat joko sisäänsavuavia eli sisäänlämpiäviä tai ulossavuavia eli uloslämpiäviä, siis savupiipulla varustettuja. Lämmitystavan puolesta kiukaat ovat joko kertalämmitteisiä eli varaavia tai jatkuvalämmitteisiä eli kestolämmitteisiä.   Kertalämmitteiset puukiukaat Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään kuumaksi ennen saunomista ja suurehkoon kivimäärään varastoitunutta lämpöä riittää saunomisen ajan. Kertalämmitteinen kiuas on varaava, jolloin kivet muodostavat lämpöakun, johon lämpö varastoituu. Kertalämmitteisen saunan lämmitys vie yleensä muutamia tunteja.   Savukiukaat Sisäänlämpiävässä savukiukaassa – savusaunan kiukaassa – liekit, kuuma ilma ja savukaasut kuumentavat tulipesän yläpuolella olevat kiuaskivet. Lämmitettäessä savu poistuu aluksi avoimen ulko-oven ja myöhemmin ylös seinälle sijoitetun räppänän tai katossa olevan lakeisen eli lakeistorven kautta ulos. Saunassa viipyvä kuuma savu lämmittää myös saunan seinät ja katon, jotka kiukaan ohella antavat tasaisen säteilylämmön saunojille. Savusaunan lämmitysaika on muutamia tai useita tunteja. Lämmin savusauna on miedosti savun hajuinen ryyditettynä kuumista puupinnoista haihtuneiden hartsi- ja terva-aineiden tuoksuilla. Puupinnoille kerääntynyt aktiivihiili toimii tehokkaana ilman puhdistajana. Paikalla tehtävä rauniokiuas voidaan rakentaa joko vanhaan tapaan kivistä latomalla ja holvaamalla ilman laastia tai tiilistä tai liuskakivistä. Tiilistä muuratun savukiukaan teko-ohjeet on annettu RT-ohjekortissa (RT 91-10493). Nykyään on saatavissa myös valmiita savusaunan kiukaita.   Kertalämmitteiset puukiukaat Kun savukiuas parisataa vuotta sitten sai savupiipun, siitä tuli ulossavuava. Sen jälkeen se on käynyt läpi monta kehitysvaihetta. Puiden palaessa syntyvä kuuma ilma ja kuumat savukaasut lämmittävät ylöspäin virratessaan kiuaskivet. Lämpö siirtyy kiveltä toiselle myös johtumalla, kun alimmat ja suurimmat kivet lämpiävät ensin. Savu poistuu kivipesän sivussa tai päällä olevaan savuhormiin. Savupiipussa olevan savupellin asennoilla voidaan säädellä tulipesän vetoa ja sulkea hormi lämmityksen jälkeen. Kiuaskiviä on kiukaan tehosta ja mallista riippuen muutamasta kymmenestä jopa satoihin kiloihin, mikä vaatii usean tunnin lämmityksen. Kertalämmitteinen kiuas on umpikiuas. Sen tiilistä muurattu tai metallirakenteinen vaippa sekä kivipesän (löylypesän) luukku tai kansi on lämpöeristetty kiuaskivien lämmön säilyttämiseksi. Tiilistä muuratun kertalämmitteisen kiukaan ohjeet on annettu RT-ohjekortissa (RT 91-10475). Myös tehdasvalmisteisia kertalämmitteisiä kiukaita on saatavissa.   Jatkuvalämmitteiset puukiukaat Jatkuvalämmitteiset lämmitetään niin ikään kylpyvalmiiksi ennen saunomista, mutta lämmitystä voidaan jatkaa saunomisen aikana, joten lämpöä riittää niin kauan kuin puita poltetaan. Jotta jatkuvalämmitteisen kiukaan perusidea, lämmittäminen myös saunomisen aikana voi toteutua, kiuaskivien tulee olla erillään tulipesästä. Eri kiuasmalleissa on tästä erilaisia sovelluksia. Periaatteena on, että liekit ja savu eivät kosketa kiviä eivätkä siis voi mennä kivikerroksen läpi, kuten kertalämmitteisessä kiukaassa, vaan kiertävät omissa kanavissaan kivien välissä ja kiukaan vaipan solissa. Kivet lämpiävät osittain kuuman ilman vaikutuksesta, siis konvektiona ja osittain lämpö siirtyy kiveltä toiselle johtumalla. Kivien samalla kertaa harva ja riittävästi lämpösiltoja muodostava ladonta on siksi tärkeä. Markkinoilla on myös jatkuvalämmitteisiä varaavia kiukaita. Tällainen kiuas saadaan yhdellä pesällisellä käyttökuntoon, ja se toimii saunomisen alussa tavallisen jatkuvalämmitteisen kiukaan tapaan, mutta tulen sammuttua kiuaskivet pysyvät kuumina pitkään kuten kertalämmitteisessä.   Sähkökiukaat Sähköllä lämmitettäviä kiukaita, eli sähkökiukaita, on sekä jatkuvalämmitteisiä että kertalämmitteisiä. Jatkuvalämmitteinen on yleisimmin käytössä ja on siis sähkökiukaiden peruskiuas. Jatkuvalämmitteiset kiukaat ovat avokiukaita. Niissä kiertoilma kulkee alhaalta ylös kuumien vastuselementtien lomitse ja lämpenee. Kuuma kiertoilma lämmittää kiuaskivet, mutta ne lämpiävät myös lämmön siirtyessä johtumalla vastuksien vieressä olevilta kivillä ulommille. Kertalämmitteiset eroavat jatkuvalämmitteisistä siinä, että ne ovat lämpöeristettyjä umpikiukaita. Lämpö varastoituu lämmityksen aikana kiuaskiviin ja purkautuu luukun avaamisen jälkeen ulos saunatilaan. Sähkökiukaan osat ovat runko ja vaippa, lämmitysvastukset, kivitila ja kivet sekä kytkentäkotelo. Lämmitysvastukset sijaitsevat joko kivien välissä tai ympärillä. Kivitilan yleisin materiaali on ruostumaton teräs. Kiukaan toimintaa hallitsevat ohjauskeskus, ajastin, termostaatti ja lämpötilanrajoitin. Termostaatti katkaisee sähkövirran, kun kiukaan lämpötila on saavuttanut säädetyn arvon, jotta kiuas ei kuumene liikaa. Markkinoille tulee koko ajan lisää erilaisia sähköllä lämmitettäviä erikoiskiukaita. Esimerkiksi jatkuvalämmitteiset tasokiukaat, jotka on koottu vuolukivestä tai graniitista tehdyistä kivielementeistä. Lämpövastukset on sijoitettu kivimassan taakse, joten löylyvesi ei kosketa kuumia vastuksia.   Lähde: Erkki Helamaa, ”Kiuas, saunan sydän”, Rakennustieto Oy, 1999.   Sivun tiedot on koostanut Raili Vihavainen. Poikkeavat aukioloajat Saunatalo on suljettu seuraavina ajankohtina vuonna 2018: 1.10. Huoltomaanantai 3.11. Pyhäinpäivä 5.11. Huoltomaanantai 6.12. Itsenäisyyspäivä 25.12. Joulupäivä 26.12. Tapaninpäivä 31.12. Uudenvuodenaatto Huom! Saunatalo on auki joulukuun ensimmäisenä maanantaina 3.12.   Jaetut lauantait (miesten vuoro klo 12-16.30, naisten vuoro klo 17-21) 6.10. 10.11. kaikki joulukuun lauantait Huom! Syys-, loka- ja marraskuun viimeisenä lauantaina on esittelysaunavuoro, mistä johtuen Saunatalo sulkeutuu tällöin jo klo 19.00   Perhesauna su 7.10. klo 11-19   Saunojen lepovuorot Sauna 4:  28.-29.9. Sauna 3:  19.-20.10. Sauna 5:  2.11.   Katso lisätietoja aukioloajoista >> Huomaathan myös, että perjantaisin Saunatalo on vain jäsenten käytössä (ei vieraita). Lisätietoja täältä >> Suomalaisen saunan päivä liputuspäiväksi! Klikkaa linkkiä ja allekirjoita adressi! Lisätietoa löydät sivuiltamme! Suomen Saunaseura ry Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Yhteystiedot |  Aukioloajat