sauna.fi - Saunan paloturvallisuus

Saunan paloturvallisuus - Suomen Saunaseura ry

Sauna.fi Spined HTML

Saunan paloturvallisuus - Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Yhteystiedot |  Aukioloajat Etusivu Saunaseura Yhteystiedot Johtokunta ja toimikunnat Saunaseuran tarkoitus Tutkimus ja kulttuuri Säännöt ja ohjesäännöt Jäsenyys Jäsenhakemus Miten jäseneksi? Kunniajäsenet Jäsentietojen päivitys Jäsenkokoukset Syyskokous 2017 Kevätkokous 2017 Kevätkokous 2016 Syyskokous 2015 Syyskokous 2016 Kevätkokous 2015 Syyskokous 2014 Kevätkokous 2014 Saunaseuran historia Löylynhenki-palkinto Palaute Saunaseura 80 vuotta Saunan päivä – adressi: Suomalaisen saunan päivä liputuspäiväksi Suomen satavuotiaat saunat Saunatalo Vaskiniemen saunat Aukioloajat Hinnasto ja oheispalvelut Hieronta-ajan varaus Esittelysauna Saunominen ja saunatavat Sauna Unescoon Yleistä Hankkeesta Miten mukaan? Hankkeessa mukana olevat saunayhteisöt Sauna-lehti Esittely ja mediakortti Sauna-lehden vuosikerrat Saunatietoa Kiuas Vihdonta Saunakulttuuria Vienan musta kyly ”Liian myöhään saunassa” Sauna-aatteen synnystä Saunavihta Vihdantekoa mestarin ottein Vihta vai vasta? Saunavihdan laatuohje Sauna ja terveys Saunan terveysvaikutukset Lapsi saunassa ja saunomassa Sauna ja uni Saunan rakentaminen ja käyttö Saunan paloturvallisuus Saunojen seitsemän sukupolvea Saunan rakennevaatimukset Saunatilojen hygieniasta Hyvä savusauna Saunoja muualla Saunomisohjeet maahanmuuttajille Jäsensivut In English International Sauna Association The Finnish Sauna Society Membership Sauna House Information Fees Administration Services and swimming Opening hours Recommendations for sauna wits Sauna House Saunas Aino, number 1 Väinö, number 2 Louhi, number 3 Harald, number 4 Sampo, number 5 IKI-sauna Stoves Development of the Finnish Sauna Sauna with Chimney Ground Sauna Stove for Continuous Heating Other Kinds of Stoves Development of the Sauna Building Electrical Stove Smoke Sauna Sauna Information Sauna Terminology Introduction to sweat baths Sauna and Health Sauna in Finland Today Finnish Sauna Culture A Recommended Sauna Procedure Saunan paloturvallisuus     Lomakausina erityisesti mökki- ja saunapalot lisääntyvät. Kesämökillä palo voi saada alkunsa tulisijoista, sähkölaitteista tai kaasulaitteista. Paloriskiä lisäävät vanhat laitteet ja kunnossapidon puute. Laitteiden oikealla käytöllä sekä hyvällä huollolla ja kunnossapidolla voi välttää onnettomuudet. Siksi mökillä kannattaa tehdä turvatarkastus talven jälkeen.   Kesä-heinäkuun paloista noin 80 % on ollut saunapaloja, mikä viittaa huolimattomuuteen kesämökeillä sekä huonoon tulisijojen ja savuhormien kunnossapitoon vapaa-ajan asunnoissa.   Asennusvirheet aiheuttivat myös paljon tulipaloja. Useimmiten syy tulipaloihin on ollut suojaetäisyyden riittämättömyys palavaan materiaaliin tai tulisijan ja savuhormin yhteensopimattomuus. Tuhkan säilytys aiheuttaa myös rakennuspaloja.   Tulisijat ja savuhormit   Palot aiheutuvat usein savuhormien tai uunin halkeamista. Hormin halkeamia on aika vaikea havaita itse, joten säännöllinen nuohous on hyvin tärkeää. Nuohooja tarkistaa käydessään tulisijojen, hormin ja piipun kunnon. Omaan käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.   On myös hyvä muistaa, että ensimmäisellä kerralla talven jälkeen tulisijaa lämmitetään varovasti pienillä tulilla. Liian nopea ja raju lämmittäminen saattaa vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia ja niiden välistä liitosta.   Sammutusvälineet ja apu   Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä myös mökkiolosuhteissa. Perinteinen sankoruisku on tehokas sammuttaja, kun sen pitää vedellä täytettynä, mutta sitä ei saa käyttää rasva- tai sähköpaloihin. Pidä sammutusväline lähellä aina, kun olet tekemisissä tulen kanssa. Ensiapulaukku on myös hyvä hankinta.   On tärkeää miettiä ennakkoon, miten toimitaan, jos vaaratilanne syntyy. Kerro kaikille perheenjäsenille ja vieraille, miten rakennuksesta poistutaan ja missä kokoonnutaan, jos tuli pääsee irti. Myös sammuttamista on fiksua harjoitella etukäteen.   Mökin sijainti suoraan netistä   Tiedäthän varmasti mökkisi tarkan osoitteen ja sijainnin? Tarkista myös, että tienviitat ja talonnumerot ovat selvästi näkyvissä. Tämä auttaa pelastusviranomaisia löytämään paikalle hätätilanteessa. Osoitteessa www.112.fi -> karttakoordinaatit tai suoraan www.karttapaikka.fi/karttapaikka/ saa mökin tarkan sijainnin = koordinaatit, jotka voi laittaa esiin näkyvälle paikalle mökille.   Suurin osa tulipaloista ennaltaehkäistävissä   Turvatekniikan keskus on selvittänyt kolmena vuotena (2002-2004) tulisijojen aiheuttamien tulipalojen määriä, vahinkoja ja syttymissyitä. Jokaisen selvityksen johtopäätöksenä on ollut tulisijojen ja hormien kyseenalainen, jopa huono kunto Suomessa. Tulipaloista suurin osa on ennalta ehkäistävissä, koska suurin osa aiheutuu tulisijojen ja hormien heikosta kunnosta, teknisistä vioista, selkeistä asennusvirheistä sekä ihmisen virheellisestä ja huolimattomasta toiminnasta.   Tulisijan säännöllinen kunnossapito ja kunnon tarkistaminen estää merkittävän osan teknisistä vioista ja tulisijan tai hormin rikkoutumisesta aiheutuvia tulipaloja. Nuohoojan tekemässä vuosittaisessa tarkastuksessa havaitaan erilaiset kulumisesta aiheutuneet viat ja rikkoutumiset. Nuohoojan antamat korjausmääräykset ja kehotukset tulee toteuttaa välittömästi.   Omatoiminen tulisijan kunnon tarkkailu ja oikea käyttö ovat tärkeä ennaltaehkäisyn toimenpide. Tulisijaa ei saa jättää vartioimatta lämmityksen aikana. Tulisijan ja hormin kuntoa on tarkkailtava (tulisijan ja hormin veto-ominaisuus, halkeamat, nokeentuminen yms.) Tulisijassa saa polttaa vain käyttöohjeiden mukaista polttoainetta. Roskien poltto on kielletty. Omistajan tulee huolehtia, että kaikki käyttäjät osaavat käyttää ja tiedostaa tulisijaan liittyvät riskit.   Tuhka varaa lämpöä hyvinkin pitkään. Tuhka on varastoitava palamattomaan astiaan. Tuhkan on annettava jäähtyä jopa vuorokausi ennen varastointia.   Kevythormien, esimerkiksi metallisten savuhormien tuotetestaamista tulisi laajentaa nykyisestä, koskemaan hormien pitkäkestoista kuumuuden kestävyyttä. Jotkin metallihormit ovat aiheuttaneet tulipaloja, jotka ovat johtuneet hormeissa käytettävän eristyksen sintraantumisesta eli tuhoutumisesta pitkäkestoisen lämpökuorman vaikutuksesta.   TUKESin tietoon on tullut tapauksia, jotka johtuivat tulisijan ja hormin yhteensopimattomuudesta. Tulisijaan liitetty hormi on ollut joko liian kevytrakenteinen tulisijan tehoon nähden tai tulisijoja on käytetty käyttöohjeiden vastaisesti.   Hormiin ei saa joutua kuumempaa savukaasua kuin sen on ilmoitettu kestävän. Liian korkea lämpötila liian pitkään saattaa vahingoittaa kevytsavuhormin rakenteita ja pahimmassa tapauksessa vaurioittaa hormin ympärillä olevaa eristettä. Voimakkaat ja nopeat lämpötilan muutokset voivat vaurioittaa muurattua hormia, kuten kylmillään olleen kiinteistön tulisijan kova lämmittäminen.   Sähkökiukaan päälläoloajan ylitys paloriski   TUKES on selvittänyt julkisten sähkösaunojen paloturvallisuutta. Hotelleissa, hoitolaitoksissa ja vastaavissa julkisissa tiloissa on viime aikoina tapahtunut saunapaloja sekä läheltä piti -tilanteita. Selvityksen perusteella kiukaiden pisimpiä sallittuja yhtäjaksoisia päällä oloaikoja rikotaan yleisesti. Myös ilmanvaihdon ja kiukaan termostaatin väärä sijoitus toisiinsa nähden aiheuttaa ongelmia.   Sähkölämmitteisiä saunoja koskevassa standardissa suurimmaksi kiukaan yhtäjaksoiseksi päällä oloajaksi osoitetaan 12 tuntia, jonka jälkeen täytyy olla vähintään 6 tunnin lepoaika.   Myös ilmanvaihdon sijoituksesta löytyi turvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Saunan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tuloilmaventtiilin ja kiukaan termostaatin keskinäiseen sijoitukseen siten, että viileä tuloilma ei jäähdytä kiukaan termostaattia.   Sähkösaunojen kiuasasennuksiin, käyttöohjeisiin ja ilmanvaihdon järjestämiseen tarvitaan täsmentäviä ohjeita, jotta vältetään paloriskit.   Kotitalouksien sähkösaunapaloissa syynä on usein se, että kuuman kiukaan päällä on vaatteita kuivumassa ja ne putoavat kuumuuden löysäämältä narulta kiukaalle. Saunaa päälle kytkettäessä tulee aina varmistua, ettei kiukaan päällä ole mitään tavaraa ja kiuas voidaan kytkeä turvallisesti toimintaan. Pyykinkuivausta ei suositella suoritettavaksi löylytiloissa lainkaan. Kotisaunoissakin on syytä kiinnittää huomiota pitkäaikaisen kiukaan päällä olon riskeihin, termostaatin ja kellokytkinten kuntoon sekä oikeisiin kiukaan ja ilmanvaihdon asennuksiin. (Lähteet: www.tukes.fi, www.spek.fi)   Sivun tekstit on koonnut Raili Vihavainen. Poikkeavat aukioloajat Saunatalo on suljettu seuraavina ajankohtina vuonna 2018: 1.10. Huoltomaanantai 3.11. Pyhäinpäivä 5.11. Huoltomaanantai 6.12. Itsenäisyyspäivä 25.12. Joulupäivä 26.12. Tapaninpäivä 31.12. Uudenvuodenaatto Huom! Saunatalo on auki joulukuun ensimmäisenä maanantaina 3.12.   Jaetut lauantait (miesten vuoro klo 12-16.30, naisten vuoro klo 17-21) 6.10. 10.11. kaikki joulukuun lauantait Huom! Syys-, loka- ja marraskuun viimeisenä lauantaina on esittelysaunavuoro, mistä johtuen Saunatalo sulkeutuu tällöin jo klo 19.00   Perhesauna su 7.10. klo 11-19   Saunojen lepovuorot Sauna 4:  28.-29.9. Sauna 3:  19.-20.10. Sauna 5:  2.11.   Katso lisätietoja aukioloajoista >> Huomaathan myös, että perjantaisin Saunatalo on vain jäsenten käytössä (ei vieraita). Lisätietoja täältä >> Suomalaisen saunan päivä liputuspäiväksi! Klikkaa linkkiä ja allekirjoita adressi! Lisätietoa löydät sivuiltamme! Suomen Saunaseura ry Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Yhteystiedot |  Aukioloajat